23. elokuuta 2013

väreily


keltaisessa keittiössäni
takaisin sielunmaisemassani.
 kesä kuin linnunlaulu
alkaa riemukkaasti ja on ihana kuulla pitkän hiljaisuuden jälkeen
kestää aikansa ja hiipuu hiljalleen
tunnet sen väreilyn ohimollasi vielä hetken, lohduttavana
kunnes mietit
kuulitko sitä ollenkaan, vai onko se vain toive tulevasta?

taivas
niin kaukana,
tuntuen saavuttamattomalta,
mutta niin kaunis
kuin lupaus.

"Keittiön matossa on runojeni väri:
ruskea, syvänvihreä, musta;
on kuin näkisin kasvoni, sydämeni -
miten outoa on astua keittiöön joka kerta-
Mattoon tarttuu kenkien lika,
siihen tippuvat roskat, muruset, tiskiveden roiske,
keskustelut iltakahvin ääressä.
Joskus tuntuu kuin kulkisin monien sanojeni yli,
jotka eivät enää ole minun."
                            Niilo Rauhala

9. elokuuta 2013

kiitollisuuden kirkkaus


sadonkorjuu
syksyn kosketus
viipyilevä lämmön tuntu pimenevässä kesäillassa
kaikki on kypsää, ota, maista, se kaikki on ilmaista, lahjaa!

ystävät,
nuo ihanat, kalliit,
joiden kanssa sydämet yhtyvät yhteiseen kiitokseen,
lahjaa nekin on!
avuksemme annettu, rinnalle kulkemaan
jotten minäkään
heikko raukka
eksyisi marjamailla kulkiessani.

ja lapsi
ihme suurin!
hyllyttävää, sydämet avaavaa uskoa ja luottamusta täynnä.

mikä ihana tunne,
kiitollisuus
 annan sen hoitaa ja puhdistaa
antaa voimaa tuleville pitkille, pimeille ajoille, jolloin kynttilänvalokin näkyy kauas