30. maaliskuuta 2013

kuljen valoa kohti


kurotan kohti aurinkoa kuin kasvi
janoan sen valoa ja lämpöä
pimeän talven jälkeen rakkaus syttyy uudelleen,
eikä se koskaan ollut sammunutkaan
 kyti hiljaa hiiltyneen rungon takana

pääsiäissanoman alla
sielu janoaa lempeää lohdutusta
ajattelen, kunpa osaisin olla parempi,
mutta voi niitä, jotka tekojen kautta etsivät hyväksyntää
sillä lasten silmissä näkyy taivaan kirkkaus

23. maaliskuuta 2013

kevätauringon aikaan


poro race keskellä Rovaniemen keskustaa.
pilkkipäivä kemijoella.

ja äsken tulin leviltä, sieltä ei ole kuvia, harmi vain.
tekis mieli vähän hehkuttaa ja fiilistellä, mut just nyt ei oo se fiilis.
jos olis, nii sitte tietäisitte että täällä on aika kivaa näin kevätauringolla. 

6. maaliskuuta 2013

sain siltä naurun.


kohta on 2vk:n työharjoittelu takana ja aika kääntää kurssi takaisin pohojoseen.
paljon on suunnitelmia keväälle, paljon odotuksia kesälle...mistään ei kuitenkaan voi olla varma, mitä tulee tapahtumaan.
mikähän siinä on että mieli suuntautuu nuorena ja nuorella jatkuvasti tulevaan?
nyt kun olen ollut paljon vanhojen ihmisten kanssa, huomaan sen, kuinka he taas katsovat kauas taaksepäin, kaivaten ja kaiholla.
missä vaiheessa se suunta kääntyy? onko siinä välissä jokin jakso, jolloin sitä huomaa elämän tässä ja nyt ja elää sitä hetkeä?
elämä on jatkuvaa epävarmuudessa vaeltamista, jokainen uusi askel on tuntematon.
kuitenkin aina katsoessaan taakse, huomaa miten jokainen askel on johtanut seuraavaan, ja näin polku on aina taittunut eteenpäin.
vielä on minulla polkua kuljettavana, mutta aina on syytä hetkeksi jarruttaa, katsoa, mitä olen jo saanut, ja huomata, mitä minulla juuri nytkin on!
kiitollisuuden pohjalta on hyvä taas lähteä jatkamaan kulkua eteenpäin, kohti vuorenhuippua, maisemia ihastellen!!!!

"Elämälle kiitos, sain siltä paljon.
Se sydämen antoi, joka ilosta takoo,
kun kasvavan huomaan ihmisten taidon,
kun pahasta irti näen hyvän ja aidon,
kun silmies syvää kirkkautta katson.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon
kun sain siltä naurun, sen vierelle itkun.
Niin erotan selvään onnen ja tuskan,
jokaisen laulun läikkyvän pohjan,
yhteisen laulun, jota itsekin laulan.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon."

Liisa Tavi - Elämälle kiitos.