26. toukokuuta 2011

anteeksi arvon lukijani

Olen ollut TODELLA laiska bloginpitaja, mutta parempi myohaan kuin ei milloinkaan..right? :D tykkaan kirjottaa hauskoista asioista, joten eikohan aloiteta.

Voisin kertoa esim. kahdenlaisista erilaisista elaimista jotka on tullu mulle hyvin tutuiksi taalla. Ensimmainen tarina kertoo..tattatdaaa: MADOISTA! Eraana kauniina paivana Hannamaija oli lahdossa hostaitinsa Katriina Simonsonin (os rovala) ja hanen pikkusisarensa, lovelyn Rosa Rovalan, seka Uriah (2v.) ja Zayd (1v.)  kanssa Garge saleen Scottsdaleen. (kaikille jotka ei ole kuulleet Garge salesta, voin kertoa, etta se on nerokas amerikkalainen ilmio, jossa ihmiset tuovat kaikki ylimaaraiset romunsa autotalliin ja myyvat ne roskahintaan pois. Tama alue jossa oltiin, oli rikkaitten asuinalue, joten laatutavaraa oli tarjolla..) So, Zaydilla oli kakka (a poop in english) ja Hannukka ajatteli etta pesasenpas sen pois ennen lahtoa. Pesin, kuivasin ja laitoin kuivan diaperin babylle ja lahdin pahaa-aavistamatta viemaan vaippaa roskiin. Yack!!!! mita mina loysin!!!! Roskis kuhisi pienia, valkoisia karpasen toukkia! Hyi veljenpojat!
Tiedoksi kaikille, etta kuumalla vyohykkeella roskis taytyy kayda vaihtamassa every single day vaikka se ei olis viela ihan taynnakaan, jos siella on jotain ruoantahteita! Muuten..hajotustyo alkaa haluttua nopeammin!

And the next story tells about Rovala family's dog! Rovalalla on (tai oli) musta koira nimeltansa anonyymi, silla silla ei ole nimea, kuten ei kaikilla lukijoillanikaan. krhm. Siis back to the dog.
Kari oli hankkinut sen, suurin odotuksin. Blacky (hannukan nimitys talle pienelle, mustalle koirarukalle) ei ollut kovin pidetty otus Rovalan takapihalla. Silla on enemman haukkumanimia kuin uskottekaan.. Kukaan ei tykannyt poimia sen kakkoja, kukaan ei jaksanut antaa sille vetta, kukaan ei mistanut ruokkia sita, paitsi no, Kari, kun oli kotona ja sai kuulla kuinka se saa luvan lahtea talosta, kun kukaan ei jaksa hoitaa sita. Eraana viikonloppuna Kari oli lahdossa jollekkin reissulle ja toi suloisen koiransa meidan, Simonsonin takapihalle hoitoon. Brandon, Katin mies, ei myoskaan tykannyt koirasta joka hyppi lasten kimppuun ja kakkaili ympariinsa. Karin oli maara hakea koira pois lauantai-iltana, but he never did. Han unohti koiran meille. Kati soitti sunnuntaina, etta c'moon, me ei jakseta sun koiraa any more, come and get it! Mutta kari toi vain sille lisaa ruokaa ja jatkoi elamaansa. Maanataina, kun Brandon oli hoitamassa gardeniaan, han "vahingossa" paasti koiran juoksemaan alleylle (=kapea roskakuja takapihan aidan toisella puolen). Mina ja Kati tultiin juuri mummilasta (eli Rovalalta) kun 2 meksikolaista high school poikaa oli pihalla. Ne selitti meille, etta ne on loytany meidan koiran ja se odottaa niiden takapihalla. Kati oli vahan vasynyt, ja kun Kati on vasyyt, han on entistakin hassumpi ja hullumpi!!! :D Kati alko selittaan niille niinku joku Mertaranta etta "vooi, me ei tarvita sita koiraa. Actually, se ei edes oo meidan koira, vaan se on mun veljen koira, mutta mun aiti ei tykkaa siita ollenkaan, eika kukaan muukaan...tiiattehan miten allottavia niiden kakat on ja sitten ku ne pitaa viela kerata joka paiva. ja ei kukaan tee silla mitaan. Tehkaa sille mita haluatte! Kiitos pojat, hyvaa yota!" Voi vitsi, mina vaan nauroin vieressa ihan kipeena!!! Pojat oli ihan pihalla etta alright. What shall we do now? Ne yritti selittaa, etta niilla on jo 2 koiraa valmiiksi, eika ne tarvi niita any more, mut me mentiin nukkumaan. Seuraavana paivana kurkattiin aidan yli ja siella se koira oli ja on yha. :D Eika ole Karikaan tullut koiraansa noutamaan.

Seuraavalla kerralla kirjotan ehka kun olin Meksikossa Kontkasen veljien kanssa ja vuokrattiin monkkarit kolmeksi tunniksi. Se fiilis!!! ajaa monkkarilla jossain niin valokuvamaisemissa. Turkoosi meri ja valkonen hiekka. valilla palmuja, mutta enemman kaktuksia.. Tuntu niinku olis omistanu koko Meksikon!
Mies, joka vuokras meille monkkarit, lahti vetamaan ku oltiin maksettu ne. Me ajateltiin, etta nonii, sinne meni! Mutta pian se tuli takas, mukanaan bensaa ja tankkas monkkarit. Sitte huomautettiin vahan tyhjista renkaista ja se kiltisti pumppas ne, ja niin me paastiin matkaan! Se opasti meille, etta kyparan voi jattaa ohjaustankoon roikkumaan ja jos tulee cab(poliisi) niin nostaa ne vaan paahan ja alright! Ai helmi!
Meidan hotelli oli kans nakemisen arvoinen! Lupaan laittaa kuvia ainaki faceen! Aivan uskomaton! Rannalle 50m ja ainaki 10 uima-allasta siina ennen merta! Heti ku meni beachille, pois hotellialueelta, niin kaikenlaisia kaupustelijoita tulvi joka suunnasta. Joku myi aurinkolaseja, toinen tatuointeja, kolmas teki letteja, yks hiero, jollain oli tatuointeja ja mitatahansa vaan koskaan halusit. Mina olisin halunnu letit, mutta kadotin kaikki kateisvarani!! En ymmarra minne pudotin ne.

Aijoin kertoa Meksikosta vasta seuraavassa postauksessa, mutta ehka kerronkin seuraavassa Grand Canyonin reissusta jolla olin eilen Linnean ja Kontkasen kaksosten kanssa. :) teksi mieli kertoa siita jo nyt, mut muuten tulee niin pitka teksti, ettette jaksa koskaan lukea, joten kirjoittelemisiiin!